Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick

Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick 2013 Otava 283 s.
lainattu kirjastosta

Elämä sotatoimialueella kutoutuu äärimmäisen kauhun ja äärimmäisen ikävystymisen hetkistä. Vietimme päivämme odotellen, korttia pelaten ja tupakkaa poltellen. Olimme onnistuneet salakuljettamaan mukanamme pikku pullon intialaista viskiä hätätilanteiden varalta. Ja jos Camp Aberdeeniin juuttuminen ei ollut hätätilanne, niin en tiedä mikä olisi.
Kyvyttömyyteni pysyvään parisuhteeseen vaivasi minua näinä hiljaisina hetkinä. Aina välillä tunsin tuskan piston, kun ajattelin Markia.
Mutta uudet, isommat ongelmamme saivat senkin murheen unohtumaan.

Anna S. on suomalais-brittiläinen sotakirjeenvaihtaja, jonka asemapaikka on Kabul. Annan sydän on säröillä epäonnistuneen suhteen jäljiltä, mutta hän ei anna pienten sydänsurujen haitata uuden miehen etsimistä. Anna tapaakin Herra Herkun, mutta heidän tutustumisensa ei suju aivan ongelmitta. Omien suhdesotkujensa lisäksi Annan mieltä painaa Kelly-nimisen ystävänsä kelvoton Richard-poikaystävä, joka on sekaantunut hämäriin asekauppoihin. Kelly ja Anna aloittavat Operaatio Lipstickin, jonka tavoitteena on saada Richard tilille teoistaan.

Luen melko harvoin chick litiä, mutta aina välillä tuntuu siltä, että tämä ns. kanakirjallisuus voisi olla mielentilaani sopiva vaihtoehto. Kiinnostuin Pia Heikkilän esikoiskirjasta, koska sotakirjeenvaihtaja chick lit -romaanin päähenkilönä sai kirjan kuulostamaan erilaiselta ja tutustumisen arvoiselta. Osittain Operaatio Lipstick törmäsi siihen, mitä minä pidän syynä sille, miksen kovin usein chick litiin tartu. Varsinkin aluksi henkilöiden näkemykset tuntuivat auttamattoman pinnallisilta. Miesten ulkonäköä korostetaan liikaa ja en jaksaisi lukea sivu sivun perään huokailua siitä, miten herkullinen takapuoli jollakulla on tai miten hyvä valloitus tuokin mies olisi. Lisäksi miehen löytäminen tuntuu chick lit -kirjojen henkilöille hieman liian tärkeältä asialta. Minusta oli outoa, että Anna oli unelmissaan jo omissa häissään, vaikka ensitreffit tämän unelmien miehen kanssa olivat vasta edessä. Tiedostan kuitenkin, että tiettyyn pinnallisuuteen ja miesten jahtaamiseen on varauduttava, kun alan lukea chick lit -kirjaa. Jokin tällaisessa kepeydessä ja yllätyksettömyydessä kiehtoo aika ajoin, joten joitakin kertoja vuodessa luen chick litiä, viihdyn melko hyvin, mutta ärsyynnyn aina niistä samoista vanhoista jutuista.

Operaatio Lipstick ei ollut kuitenkaan genren kaikkein keveimmästä päästä tapahtumapaikkansa vuoksi. Annan elämään mahtuu vaarallisia tilanteita. Tavallaan ymmärrän, miten Anna haluaa keskittyä välillä myös juhlimiseen ja miesseikkailuihin, koska kyllähän ihminen melkein pakosti kaipaa ääriolosuhteissa myös hauskuutta ja keveyttä elämäänsä. Pia Heikkilällä on itsellään kokemusta samasta työstä kuin Operaatio Lipstickin päähenkilöllä, ja hän onkin todennut, että kirjasta kymmenen prosenttia on Pia Heikkilää, loppu keksittyä. Oikeassa elämässä ei Heikkilän mukaan niin paljon bailata. Luulisin huomanneeni ainakin osittain, mikä perustuu todellisuuteen, ja sain jonkinlaisen kuvan siitä, millaista sotakirjeenvaihtajan elämä on. Tietenkin tämä kuva on viihteellinen eikä perustu täysin todellisuuteen, mutta mielestäni Operaatio Lipstick oli hieman keskinkertaista parempi genrensä edustaja juuri tämän todellisuuspohjansa vuoksi.

Chick litissä ei paljon kielellä leikitellä, eikä Operaatio Lipstickiä lukiessa huomio kiinnity mitenkään erityisesti kieleen. Kieli on perushyvää eli siinä ei ole mitään suurempia kömmähdyksiä, mutta toisaalta ei myöskään mitään massasta erottavia piirteitä. Annan elämä vei aluksi sen verran mennessään, että luin kirjan alkuosan melko nopeasti. Toisessa osassa oli enemmän jännitystä, mutta mielenkiintoni lopahti ensiviehätyksestä.

Operaatio Lipstickin ihmiskuvaukset eivät ole kovin syvällisiä, vaikka Annan hahmon kohdalla on hienoista syvenemistä huomattavissa kirjan edetessä. Esimerkiksi Annan inhoama Shabita-niminen toimittaja on kärjistetyn itsekeskeinen ja ärsyttävä.

Operaatio Lipstick on ilmestynyt ensin englanniksi nimellä Operation Lipstick. Joitakin kohtia Pia Heikkilä on muuttanut suomennokseen. Ainakin suomenkielisessä teoksessa Anna on suomalais-brittiläinen, mutta Operation Lipstickissä Annalla onkin tanskalaisia sukujuuria suomalaisten sijaan. Heikkilä on perustellut tätä muutosta sillä, että hän on kirjoittanut englanninkielisen teoksen brittilukija mielessään ja Suomi voisi olla tällaiselle lukijalle liian tuntematon maa. Ehkä muiden maiden lukijat ovat erilaisia, mutta minun mielenkiintoni heräisi, jos kirjan henkilö olisi jostakin minulle oudosta maasta. Todennäköisesti etsisin tietoa kyseisestä maasta ja oppisin siis jotakin uutta.

Suosittelen kirjaa lukijalle, joka kaipaa pienoista vaihtelua chick lit -kirjallisuuteen. Minkäänlaista elämää mullistavaa lukukokemusta Operaatio Lipstick ei tarjoa, mutta kyllä kirjan parissa viettää yhden melko viihdyttävän kesäpäivän.

Operaatio Lipstick muissa blogeissa: Calendula, Kirjavinkit, Kirsin kirjanurkka, Kirjallisena. Minna, Mari A:n kirjablogi ja Kirjasfääri.