Kaikkien aikojen paras kirja

Opin lukemaan seitsenvuotiaana eli 16 vuotta sitten. Lukutaidon saatuani lukemisesta tuli heti eräs suosikkiajanvietteistäni. En tiedä, kuinka paljon kirjoja olen elämäni aikana lukenut, mutta veikkaan, että luettujen määrä on nelinumeroinen. Amma emännöi Kaikkien aikojen paras kirja -äänestystä ja halusin siihen innokkaana lukijana osallistua. Kaikkien aikojen parhaan kirjan äänestäminen ei kuitenkaan ollut mikään helppo tehtävä, ja monta loistavaa kirjaa jäi äänestyslistani ulkopuolelle. Listani on tietenkin subjektiivinen näkemykseni siitä, mitkä kirjat ovat itselleni niitä kaikkien aikojen parhaita. Nyt jään odottamaan marraskuun 23. päivää, jolloin Kirjakantti-tapahtumassa julkistetaan, mikä kirja sai eniten ääniä. Minä en Kirjakanttiin pääse, mutta oletan kuulevani blogien kautta nopeasti, mikä teos on äänestykseen osallistuneiden kirjabloggaajien suosikki.

Kuvassa on osa mielestäni kaikkien aikojen parhaista kirjoista.

Margaret Atwood: Orjattaresi
Orjattaresi ansaitsee ehdottomasti paikkansa eräänä suosikkikirjoistani ja yhtenä äänestämistäni teoksista. Luin romaanin ensimmäistä kertaa lukion toisella luokalla, ja Orjattaresi teki minuun heti todella suuren vaikutuksen. Muutama vuosi sitten luin kirjan uudelleen, mutta en ole vieläkään uskaltanut tutustua Atwoodin muihin kirjoihin. Joskus jokin lukemani koskettaa minua niin syvästi, että minulle on vaikeaa tutustua kirjailijan muihin luomuksiin. Ehkä minä pelkään, että petyn ja muut kirjailijan teokset eivät olekaan niin upeita kuin ensikosketukseni tuotantoon.

Bernard Beckett: Genesis
Tiedän, että Genesiksellä ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä äänestyksessä, sillä kovin moni kirjabloggari ei ole kirjaa tainnut lukea. Teos kuitenkin ansaitsee ääneni, ja ehkä joku innostuu kirjan lukemaankin, koska sitä äänestin. Pidän myös tärkeänä, että listallani on myös pari nuorille suunnattua romaania. Olen sen verran nuori, että olen lukenut suurimman osan elämästäni lähinnä lasten- ja nuortenkirjoja. Niiden joukossa on helmiä, joiden toivoisin menestyvän tässä äänestyksessä. Saattaa olla, ettei kumpikaan minun listalleni päätynyt nuortenkirja tavoittele kärkisijoituksia (pidän kuitenkin peukkuja Sofian maailmalle), mutta toivottavasti jokin muu lasten- tai nuortenkirja menestyy hyvin.

Jostein Gaarder: Sofian maailma
Sofian maailman olen monesti maininnut elämääni eniten vaikuttaneena kirjana. Gaarderin filosofinen romaani oli ensikosketukseni nykyiseen pääaineeseeni ja olen lukenut Sofian maailman monesti. Pidän siitä myös juonellisesti ja Gaarder on osannut mielestäni yhdistää hyvin fiktion ja filosofian historian oppitunnit. Viime lukukerrasta on jo muutama vuosi ja minun tekisi mieleni jälleen tarttua yhteen suosikkikirjoistani.

J. R. R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
Sofian maailma on eniten minuun vaikuttanut teos, mutta Taru sormusten herrasta on jo monta vuotta ollut vastaukseni, jos on pyydetty mainitsemaan vain yksi lempikirja. Tolkienin on tehnyt aivan uskomattoman paljon työtä luodessaan tarinoidensa maailman, ja Taru sormusten herrasta on ehdottomasti paras lukemani kuvaus hyvän ja pahan kamppailusta. Olen lukenut teoksen muutamaan kertaan ja haluaisin lukea sen taas uudelleen.

A.W. Yrjänä: Mechanema
En lue paljon runoja, mutta Mechaneman runot ovat sellaisia, joihin olen palannut ties kuinka monta kertaa. Yrjänän säkeet saavat joka lukukerralla uusia ulottuvuuksia. Huomasin nyt bloggausta kirjoittaessani, että Mechanema on listani ainoa kotimainen teos. Jos olisin äänestänyt myös jotakin kotimaista romaania, ääneni olisi todennäköisesti saanut Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen.

George Orwell: Vuonna 1984 
Vuonna 1984 on dystopia, joka on yli 60 vuotta ilmestymisensä jälkeenkin ajankohtainen. En voi sanoa nauttineeni Orwellin teoksen lukemisesta, sillä Vuonna 1984:n tarina on niin kauhistuttava, mutta lähtemättömän vaikutuksen kirja minuun teki. Kaipa vaikuttuneisuuteni selviää jo siitä, että Vuonna 1984 päätyi äänestyslistalleni.

Kaikkien aikojen vaikuttavimmat kirjat

 Innoituksen tämän listan tekemiseen sain Annika K:n blogista.

1. Jostein Gaarder: Sofian maailma

Onhan tämä ensimmäinen kosketukseni filosofiaan pakko mainita. Viidennellä luokalla, kun tämän luin ensimmäisen kerran, tämä oli melko vaikeaa ja hidasta luettavaa, nykyisin tämä on viihdyttävä, vaikka filosofia onkin paljon tutumpaa. Tämän kirjan jälkeen minulla on ollut lukiossa mahtava filosofian opettaja, ja se vaikutti enemmän päätökseeni pyrkiä opiskelemaan filosofiaa yliopistoon, mutta onhan tämä kirja silti tärkeä. Mielestäni tämä on hyvä kaunokirjallisena teoksenakin eli minusta juoni on kiinnostava, mutta en ole varma, pitäisinkö tästä niin paljon kuin pidän, jollei tässä olisi Sofialle suunnattua filosofian kurssia.

2. J. R. R. Tolkien: Taru sormusten herrasta

Tämä on minulle se the kirja, jonka lukemisesta nautin joka kerta yhtä paljon tai ehkä enemmänkin kuin edellisellä kerralla. Ehkä tänä vuonna vihdoinkin saisin luettua tämän englanniksi.

3. Margaret Atwood: The Handmaid's Tale

Tämä on minun mielestäni sellainen kirja, joka jokaisen ihmisen pitäisi lukea kerran elämässään. Tämän luettuaan arvostaa ihan eri tavalla sitä, miten hyvin asiat naisilla kuitenkin joistakin epäkohdista huolimatta nykyään ovat. Tässä dystopiaromaanissa naisten tehtävä on synnyttää lapsia, ja jollei miehen vaimo siinä onnistu, mies voi ottaa orjattaren, joka on arvokas vain, jos hän onnistuu saamaan lapsen.

4. A. W. Yrjänä: Mechanema

Lempirunokokoelmani. Rakastan Yrjänän tapaa kirjoittaa, on sitten kyse sanoituksista tai runoista. Erityisen vaikutuksen runokokoelmista on tehnyt toisiksi uusin Mechanema-niminen teos. Tämän olen lukenut lukemattomia kertoja ja löydän aina runoista uusia merkityksiä.

5. Antoine de Saint-Exupéry: Pikku prinssi

Sain tämän joskus alle 10-vuotiaana joululahjaksi ja muistaakseni luin tämän joululoman aikana monta kertaa. Kerta ei vain riittänyt. Aikuisenakin luettuna tämä on vain yksinkertaisesti ihastuttava kirja, vaikka itkettävä kohdittain. Tämä on ainoa kirja, josta omistan myös ranskankielisen alkuperäisteoksen.

6. Astrid Lindgren: Ronja Rövardotter

Astrid Lindgrenillä on muitakin hyviä kirjoja, jotka sopivat myös aikuisten luettavaksi, mutta Ronja on niistä ehdoton suosikkini. Mielestäni tämä on kirja ystävyydestä. Hauskana yksityiskohtana voisi mainita, että tästä kirjasta Ronja-kissani on saanut nimensä.

7. J. K. Rowling: Harry Potter and the Philosopher's Stone

Harry Pottereiden lukeminen ja niiden julkaisemisen odotus täyttivät lapsuuteni ja nuoruuteni. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka monta kertaa olen ensimmäiset Potterit lukenut. Silti vaikka osaan niiden tapahtumat melkein ulkoa, niiden lukeminen on aivan ihanaa joka kerta. Edelleen jos en jaksa arkea, Potterit ovat suosikkivaihtoehtoni eskapismiin. Tietenkin Pottereiden tärkeä koko sarjaa kannatteleva juoni on hyvän ja pahan (Harryn ja Voldemortin) taistelu, mutta nautin erityisesti koulupäivien kuvauksesta. Viimeisessä kirjassa minua harmittikin, ettei sitä enää ollut.

8. Michael Ende: Tarina vailla loppua

Endeltä valitsin tämän kirjan, vaikka vaihtoehtoina olivat myös Momo ja Mielinkielinliemi. Varsinkin Tarinaa vailla loppua ja Mielinkielinlientä luin lapsena monta kertaa. Enden kirjoissa on omaperäisiä ideoita, ja voisin lukea nämä kaikki kolme kirjaa uudelleen, jotta osaisin sanoa, ovatko ne nyt reiluna kaksikymppisenäkin vielä yhtä vaikuttavia kuin lapsena.

9. Roald Dahl: Kuka pelkää noitia?

Oikeastaan kaikki Dahlin lastenkirjat ovat olleet vaikuttavia, mutta valitsin tähän listalle niistä sen, jonka luin ensimmäisenä. Tämä oli lapsena hieman pelottava lapsia tappavien noitien takia. Luin tämän viimeksi vajaa vuosi sitten, ja pidin edelleen. Dahlin kirjatkin ovat sellaisia, jotka voisi kaikki jossakin vaiheessa lukea uudestaan.

10. Carolyn Keene: Neiti etsivä -sarja

Tämä ei päädy listalle mitenkään kirjallisten ansioidensa takia vaan siksi, että tämä oli ensimmäinen sarja, jota aloin lukea kirjastokortin saatuani ekaluokkalaisena. Ensin en lainannut kirjastosta mitään muuta kuin Neiti etsiviä, ja pikkuhiljaa kirjamakuni laajeni muihinkin kirjoihin. Olen lukenut joitakin Neiti etsiviä uudestaan varmaankin yläasteikäisenä, eivätkä ne enää silloin olleet kovinkaan hyviä. Kuitenkin minun lukuharrastukseni kannalta tämä sarja on hyvin tärkeä.