 |
| kannen kuva: Mira Heija |
lainattu kirjastosta
Jo Huomenna tuulet voimistuvat -novelliantologian alussa olevissa saatesanoissa todetaan, miksi tällaisten novellien kirjoittaminen ja lukeminen on tärkeää:
Silloin kun ympäröivän todellisuuden ihmeellisyys ja monimutkaisuus ylittää poliitikkojen, toimittajien ja kansalaisten kuvittelukyvyn rajat, tarvitaan kirjallisuutta, joka auttaa päättäjiämme hahmottamaan selkeämmin mitä on tapahtumassa tai voisi tapahtua ja mitä pahimpien skenaarioiden torjumiseksi pitäisi tehdä. Mikä on oikeasti tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Ekologisen tieteiskirjallisuuden mahdollisuuksia ja rajoja ei pidä redusoida pelkästään tähän missioon. Mutta pelkästään se riittää jo epäilemättä tekemään ekoscifistä oman aikamme tärkeimmän kirjallisuudenlajin.
Luin tämän novelliantologian osana viime viikolla ollutta lukumaratoniani. Alunperin tarkoituksena oli lukea novelleja romaanien välillä. Ensimmäisen Janne Harjun kirjoittaman Niin lähti kaunis päivänsäde -novellin luin tällä tavoin, mutta loput novelleista luinkin sitten peräkkäin. Olen aiemmin kertonut, että minulla on pienoisia ennakkoluuloja pienoisromaaneja kohtaan. Nämä ennakkoluuloni ulottuvat myös novelleihin, joita luenkin todella harvoin. Huomenna tuulet voimistuvat kuulosti kuitenkin aiheensa puolesta niin kiinnostavalta, että en malttanut olla nappaamatta sitä kirjastosta mukaani.
Huomenna tuulet voimistuvat sisältää seuraavat novellit:
Janne Harju: Niin lähti kaunis päivänsäde
M.G. Soikkeli: Urho ja kettu
Jussi Katajala: Mare Nostrum
Anni Nupponen: Juuret
Samuli Antila: Sadasta tuhanteen
Saara Henriksson: Painovoiman sieppaamat
J.S. Meresmaa: Lintukoto
Christine Thorel: Metsä minun pyhäiseni
Mixu Lauronen & Anastasia Lapintie: Vilja®
Tarja Sipiläinen: Puuton maa
Risto Isomäki: Luonnon järjestys
Käsittelen bloggauksessani tarkemmin vain kolmea suosikeikseni kohonnutta novellia lähinnä siitä syystä, että tein lukumaratonin aikana todella vähän muistiinpanoja.
Jussi Katajala: Mare Nostrum
Ihan alussa luulin, että tämä novelli ei ole ihan minun juttuni. Kadonneet sukellusveneet eivät riittäneet herättämään kiinnostustani. Mahdollisesti koulutetut kalmarit saivat hieman toivon kipinää aikaiseksi, mutta sitten kun novellin todellinen juju paljastui, jäinkin täysin koukkuun. Ihailtavan kekseliästä. Minulle tuli hieman mieleen The Happening -elokuvan eräs juonen kannalta olennainen käänne. En oikein voi sanoa miksi, koska paljastaisin silloin asioita sekä Katajalan novellin että kyseisen elokuvan juonista. Kuitenkin Mare Nostrumia pidän todennäköisempänä kuin mainitsemani elokuvan tapahtumia, (pienoinen spoileri) sillä eläimet voisivat hyvin protestoida ihmisten tekoja vastaan, jos niillä olisi mahdollisuus. Lopetus sai miettimään, mitä novellin jälkeen tapahtuu.
- Se on humboldtinkalmari, joka kantaa lonkeroissaan Bulava-ohjuksen rakettisuutinta. Mir-sukellusalus otti kuvan Kamtšatkan niemimaan lähellä etsiessään K-550:n hylkyä. Tuon vuoksi epäilimme ensin teidän olleen asialla.
- Miten niin?
- Kyseistä kalmarilajia ei ole tähän mennessä tavattu Venäjän rannikolla. Ajattelimme ensin teidän kouluttaneen sen sabotointitehtäviin niin kuin koulutatte delfiinejä ja hylkeitä.
Anni Nupponen: Juuret
Voisin melkein sanoa päässeeni yli allergiastani preesens-muotoista kerrontaa kohtaan. Olen lukenut tämän vuoden aikana niin monta kirjaa, joissa preesens on sopinut kerrontaan, että kyseinen kerrontaratkaisu ei enää häiritse. Vankina on kaksi naista, joista toinen on kuitenkin laitettu selliin vain, jotta hän saisi rikokseen syyllistyneen paljastamaan tietoja. Naiset elävät tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa villiruoan kasvattaminen on ankarasti kielletty. Ihmiset nauttivat tarvitsemansa vitamiinit esimerkiksi liuoksen muodossa. Varsinkaan köyhille tarjottavan vitamiiniliuoksen ei ole edes tarkoitus maistua hyvältä vaan vain pitää juojansa elossa. Hallitus pitää ruokatuotannon omissa käsissään, mutta jotkut protestoivat hallituksen toimia vastaan harjoittamalla ruokaterrorismia tai vitamiinikieltäytymistä. Novellin olennainen kysymys on se, jonka Tiatan lausuu ääneen: Oletko mieluummin turvassa vai vapaa? Juuret kohosi suosikikseni tämän antologian novelleista. Aion ehdottomasti lukea Anni Nupposta vielä lisää.
"Onko ekosysteemin romahtaminen sinun mielestäsi naurunaihe?" kysyn häneltä. Kysyn osittain siksi, että saisin hänet puhumaan lisää, osittain siksi, että hänen ylimielinen naurunsa ärsyttää minua.
"Kuule Esper, ethän sinä mikään rotta ole", hän sanoo ja nousee tuoliltaan, tulee nojaamaan turvalasiin niin että näen hänet läheltä. "Sinä olet samanlainen ruokapropagandan aivopesemä valtion syöttiläs kuin kaikki muutkin."
Mixu Lauronen & Anastasia Lapintie: Vilja®
Novellin minä-kertojan, Juhani Sääksen, Vilja-tädin testamentissa muistetaan Juhania. Juhani on ihmeissään, koska hän ei ole ollut Viljan kanssa tekemisissä moneen vuoteen. Juhani on perinyt Viljan ullakon sisällön, joka ensin vaikuttaa sisältävän vain turhia tavaroita, kunnes Juhani tajuaa, että muistitikulla voisi olla jotakin kiinnostavaa. Vilja onkin jättänyt varsinaisen viestinsä muistitikulle. Geenimuunnellut ruokakasvit ovat tämänkin novellin aiheena, mutta Vilja® on selvästi vauhdikkaampi tarina kuin sellissä tapahtuva Juuret.
Sisältä paljastui paperinen muistikirja sekä suljettu kirjekuori. Tunnistin tätini käsialan. Avasin kuoren varovaisesti. Siellä oli kourallinen siemeniä muovipussissa. Ne vaikuttivat eläviltä, mutta jotain outoa niissä oli. Siemenet muistuttivat kauraa, mutta olivat pienempiä ja keskenään erikokoisia ja -sävyisiä. Sujautin siemenpussin taskuuni ja vilkaisin ympärilleni. Tätini salamyhkäiset viestit alkoivat vaikuttaa perustellulta vainoharhalta. M ei ollut sallinut siementen säästämistä vuosikymmeniin, ja niiden eteenpäin antaminen oli vakava rikos.
Kokonaisuudessaan Huomenna tuulet voimistuvat on todella hyvä novelliantologia. Jotkin novellit olivat parempia kuin toiset, mutta yhtään täydellistä pettymystä kirjaan ei mahtunut. Toinenkin Osuuskumman novelliantologia kiinnostaisi, joten ehkä seuraava tutustumiseni novelleihin onkin Steampunk! - Koneita ja korsetteja -novelliantologian parissa.
Huomenna tuulet voimistuvat muissa blogeissa: Kirjavinkit, Todella vaiheessa, Eniten minua kiinnostaa tie ja Fifi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat kirjabloggaamisen suola ja sokeri. Kiitos!