Lukutoukan ruokalista -blogin Emmi keksi idean ystävänpäivän lukumaratonista. Mietin ensin, jaksanko kiireisen opiskeluviikon jälkeen omistaa päivää lukemiselle, mutta sitten minusta tuntui, että opiskelulta vapaa päivä olisi juuri sitä, mitä tarvitsen. Ehdin saada opiskelujutut tänään aamupäivällä siihen pisteeseen, että voin pitää täysin opiskelusta vapaan viikonlopun. Olen asiasta todella iloinen. En aseta itselleni mitään tavoitteita ja ajattelin valita kirjat sen mukaan, mikä tuntuu sopivan lukufiilikseen parhaiten. Aikomuksenani on myös blogata kirjoista maratonin aikana, koska aiemmin ongelmana on ollut se, että moni maratonilla luetuista kirjoista jää bloggaamatta. Tällä kertaa bloggaan kirjoista kuitenkin heti ja ajastan bloggaukset ilmestymään ensi viikon aikana.
Hyvää ystävänpäivää kaikille! Ennen maratonin aloittamista aion käydä vielä Pizzariumissa (turkulainen pizzeria, josta saa parasta pizzaa, mitä olen elämässäni syönyt) ja kirjastossa täydentämässä kirjavarastojani. Suunnitelmissani on aloittaa lukeminen kolmen aikoihin. Luen todennäköisesti ensimmäisenä loppuun Chevy Stevensin
Kadonnut-kirjan, joka on yksi järkyttävimmistä lukemistani kirjoista. Kirjassa kiinteistönvälittäjänainen kidnapataan kesken näytön. Nainen kertoo tarinaansa psykologilleen sieppaajan kynsistä pääsemisen jälkeen. Päivitän edistymistäni ajoittain myös blogiin, mutta todennäköisesti olen aktiivisempi Instagramin puolella (@annaminunlukea).
Hyvää ystävänpäivää kaikille!
17.05 Luin kolmen aikaan parin minuutin ajan kaupungilla, mutta pääsin aloittamaan maratonin kunnolla vasta puoli neljän aikaan, kun olin päässyt kotiin.
Chevy Stevensin Kadonnut on nyt luettu. Olin lukenut kirjaa sivulle 272 ennen maratonia. Loppu meni aika kaukaa haetuksi, mutta muuten pidin kirjasta. Tosin se oli ajoittain melko yököttävä, joten kovin heikkohermoisille en kirjaa suosittele. Nyt yritän blogata kirjasta ja todennäköisesti jatkan sitten lukemista
Matti Kangaskosken Sydänmarssin parissa.
17.38 Bloggausta täytyy vielä maratonin jälkeen täydentää kuvalla, juonikuvauksella ja lainauksella, mutta muuten sain sen valmiiksi. Jatkan siis lukemista.
23.50 Olen viime tuntien aikana tehnyt paljon muutakin kuin lukenut. Tosin ei minua kovin paljon edes harmita, että aikaa on mennyt myös kaupassa käymiseen ja lukupiiritehtävien koostamiseen yhdeksi tiedostoksi. Kirjoitin siis oman lukupiiritehtävien osuuteni jo aamulla, mutta maratonin aikana luin vielä muiden ryhmäläisten tuotokset, tein niistä yhden tiedoston ja palautin sen. Minun ei muka pitänyt tehdä mitään opiskelujuttuja, mutta nyt ei ainakaan enää tarvitse. Onneksi lähdin lukumaratonille melko rennolla asenteella enkä edes tähtää suuriin sivumääriin. Sain
Matti Kangaskosken Sydänmarssin loppuun. Olin lukenut sitä viikolla sivulle 18, joten luin sen melkein kokonaan maratonin aikana. Kerrontatyyli ilman pilkkuja on melko erikoinen ja teki lukemisen ajoittain raskaaksi, vaikka ratkaisusta pidinkin. Molemmat maratonkirjani ovat sisältäneet niin kieroutuneita ihmisiä, että toivon mukaan seuraava kirja on hieman kevyempi. Ajattelin aloittaa seuraavaksi
Mervi Heikkilän Louhen liittoa.
Kirjoitan kuitenkin
Sydänmarssi-bloggauksen ensin.
10.02 Menin yhden jälkeen nukkumaan ja heräsin yhdeksän jälkeen. Sain
Heikkilän Louhen liiton luettua. Se ei onneksi ollut niin ahdistava kuin aiemmat maratonkirjat ja itse asiassa pidin siitä tähän mennessä lukemistani kirjoista eniten. Nyt bloggaamaan. Sitten jatkan varmaankin
Jaakko Markus Seppälän Lemenin parissa, joka on minulle kevään odotetuimpia kirjoja. Toivottavasti se täyttää ennakko-odotukset.
14.58 Taas on tullut tehtyä lukemisen lisäksi muutakin, mutta sain myös
Lemenin loppuun. Suosittelen! Kun pääsin maailmaan sisälle, tykkäsin kirjasta paljon.
15.29 Maraton on loppunut. Ehdin vielä lukea
Jessie Burtonin The Miniaturist -kirjaa 37 sivun verran. Koostetta en ehdi vielä tehdä, mutta teen sen myöhemmin illalla tämän maratonbloggauksen jatkeeksi.
KOONTIEn maratonin aikana laskenut sivumääriä, koska olen kokenut sen parhaimmaksi tavaksi itselleni. Laskin lukemani sivut kuitenkin maratonin jälkeen yhteen ja huomasin lukeneeni 833 sivun verran. Luin kolme kokonaista kirjaa (
Sydänmarssia olin lukenut niin vähän ennen maratonia, että lasken sen kokonaiseksi kirjaksi), yhden keskeneräisen loppuun ja aloitin lukemaan yhtä kirjaa. En ole enää moneen maratonkertaan edes yrittänyt tavoitella ensimmäisen lukumaratonini aikana tekemääni ennätystä (muistaakseni noin 1800 sivua), koska ensimmäisen maratonin jälkeen fiilikseni ei ollut aivan mahtavin. En myöskään valinnut maratonille tavallista lyhyempiä kirjoja (vain
Louhen liitto oli alle 200-sivuinen) ja etenkään
Kangaskosken Sydänmarssi ei sopinut kovin nopeaan tahtiin luettavaksi.
En ole ennen maratoonannut lukuvuoden aikana, mutta huomasin pääosin lukemiselle omistetun päivän olevan melko rentouttava opiskelukiireiden täyttämän lukukauden keskellä. Tosin jouduin tekemään lopulta hieman opiskelujuttuja maratonin aikanakin, mutta en onneksi kovin paljon. Muutenkin tein välillä muutakin kuin luin, sillä halusin välillä viettää poikaystävänikin enkä vain kirjan kanssa aikaa. Kirjoitin myöskin
Lemeniä lukuunottamatta lukemistani kirjoista bloggaukset maratonin aikana, mitä en ole aiempien maratonien aikana tehnyt. Koin tämän myös itselleni hyväksi tavaksi, koska usein maratonkirjoista bloggaaminen on jäänyt tai olen ainakin kokenut blogattavien pinon kasvun stressaavaksi. Koska maratonilla tulee luetuksi tavallista enemmän, kirjoista heränneet ajatukset voivat unohtua helpommin, jos niistä bloggaamisen jättää vasta maratonin jälkeiselle ajalle.
Sain luettua lukupinoa hieman matalammaksi, ja kaikki maratonin aikana lukemani kirjat olivat mielestäni hyviä. Suurimman vaikutuksen minuun teki
Jaakko Markus Seppälän Lemen. Lisäksi pidin todella paljon
Mervi Heikkilän Louhen liitosta. Maratonin jälkeen olen tehnyt pääasiassa muuta kuin lukenut mutta olen jo ehtinyt jatkaa keskeneräistä
Jessie Burtonin The Miniaturist -kirjaa hieman. Lukuhaluja maraton ei ainakaan vienyt. Päinvastoin, se sai lähinnä muistamaan, miten ihanaa lukeminen voi olla, kun sitä voi tehdä muutenkin kuin pienissä pätkissä kerrallaan.