Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjallinen retki Pohjoismaissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjallinen retki Pohjoismaissa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. joulukuuta 2014

Johan Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot & kirjastolöydöt

Johan Egerkrans: Pohjoismaiset taruolennot 2014 (Nordiska Väsen 2013) Minerva 122 s. suom. Eero Ojanen
lainattu kirjastosta

Näkki on mestarillinen pelimanni, joka voi sekoittaa ihmisten päät sulosävelillään. Se soittaa useimmiten aamuhämärässä, istuen kivellä virtaavan veden ääressä, koskien ja myllyjen luona tai siltojen alla. Kun ihmiset kuulevat ihmeellisen musiikin, he voivat lumoutua niin, että he ovat helppo saalis näkille. Joskus musiikki voi olla niin mukaansatempaavaa, että väki ei voi lopettaa tanssia, ennen kuin aurinko nousee. Näkin lempisoitin on viulu, mutta se soittaa myös huilua tai harppua. Musiikki voi olla niin kaunista, että jokainen, joka sen kuulee, puhkeaa kyyneliin. Jos huomataan, että virtamies itse puhkeaa itkuun soittaessaan, se on selvä varoitus jostain uhkaavasta onnettomuudesta.
Niin leikkisän iloista kuin Näkin soitto onkin, siinä on silti aina taustalla jotain painostavaa ja surumielistä, aivan kuin se kantaisi suurta surua. Ehkä mukana on tieto siitä, että se ei tule koskaan saamaan rauhaa, koska siltä puuttuu ihmisen sielu. Ehkä yksinäisyys, joka saa sen vetämään ihmisiä alas valtakuntaansa, vain huomatakseen, että nämä eivät selviydy veden alla ja pian jättävät sen jälleen yksin.


Pohjoismaiset taruolennot lukemalla saa tietää muun muassa, miksi on vaarallista mennä liian varhain joulukirkkoon. Lukija oppii myös, että ei kannata kieltäytyä, jos kaunis neito tarjoutuu ostamaan laivan lastin keskellä merta. Minä en ainakaan tiennyt ennen kirjan lukemista, että haamu ja kummitus ovatkin kaksi eri taruolentoa, vaikka yleensä sanoja käytetään toistensa synonyymeina.

Innostuin Johan Egerkransin Pohjoismaisista taruolennoista heti, kun kuulin teoksesta ensimmäisen kerran keväällä. En kuitenkaan ehtinyt lukea sitä heti ilmestymisen jälkeen, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirja nimittäin kuuluu ehdottomasti vuoden ihastuttavimpiin lukuelämyksiin. 

Rakastin sitä, miten todelliset historialliset tapahtumat ja uskomukset yhdistetään tarun kanssa niin, että kirjan olentojen olemassaoloon alkaa melkein uskoa. Erilaiset uskomusperinteet ovat vallan kiehtovia, ja vaikka useista taruolennoista olin kuullut jo aiemmin, mukaan mahtui täysin uusia tuttavuuksia ja ennestään tutuistakin opin paljon uutta.

Kirjan kuvat tukevat upeasti taruolentojen esittelyjä, ja niitä teki mieli jäädä ihastelemaan pitkäksi aikaa. Tämä onkin kirja, jonka aion jossakin vaiheessa hankkia myös omaan hyllyyni, sillä vain yksi lukukerta ei ollut riittävästi.

Voin kuvitella, että olisin ihastunut kirjaan jo lapsena, mutta jotkin taruolennot ovat sen verran kammottavia, että kovin herkille ja pienimmille lapsille en ehkä kirjaa lukisi. Olin ainakin itse lapsena sen verran herkkä saamaan hiemankin pelottavista asioista painajaisia, että voisin kuvitella esimerkiksi liekkiön, joka on äitinsä surmaama kastamaton lapsi, olevan todella järkyttävä perheen pienimpien mielestä.

Kirjan lopussa on lista muusta taruolentoihin liittyvästä kirjallisuudesta. Laitan loppuun listan kirjoista, jotka kiinnittivät erityisesti huomioni niin oman muistini tueksi että muillekin aiheesta kiinnostuneille vinkiksi.
John & Caitlin Matthews: The Element Encyclopedia of Magical Creatures - The Ultimate A-Z of Fantastic Beings from Myth and Magic
Katharine Mary Briggs: The Vanishing People - a Study of Traditional Fairy Beliefs
Rosemary Ellen Guiley: The Encyclopedia of Vampires, Werewolves and Other Monsters

Pohjoismaiset taruolennot on huikean hieno aloitus Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteelle.

Muualla: Kirjojen keskellä, Hyllytontun höpinöitä ja Kaisa-Reetta T.

Keskiviikkona minulla alkoi vihdoinkin odotettu loma. Syyslukukauden viimeisen opiskeluviikon aikana palautin yhden esseen ja tein kolme tenttiä, joten loma tuntuu todellakin ansaitulta ja tarpeelliselta. En ole syksyn aikana ehtinyt lukea niin paljon kuin yleensä, joten loman aloitukseen kuului tietysti reissu kirjastoon, vaikka lukemattomia kirjoja olisi ollut kotonani muutenkin.

Muistin tänään, miten paljon rakastan päämäärätöntä haahuilua kirjaston hyllyjen välissä. Kirjastoon sisään astuessani tiesin vain, että Jim Thompsonin Lumienkelit lainaan, sillä se kuulosti hyvin joulunaikaan sopivalta dekkarilta. Innostuin kuitenkin myös katsastamaan hyllyjä ilman mitään varsinaista etsinnän kohdetta. Joanne Harrisin Runemarks, Daniel Handlerin Why We Broke Up ja Ernest Clinen Ready Player One tuntuivat sellaisilta kirjoilta, jotka sattuivat kiinnostamaan eniten juuri tänään. Huumaannuin kirjaston lukemattomista vaihtoehdoista ja olisin voinut viettää kirjoja valikoiden paljon pidemmänkin hetken. Nämä kirjat saivat kuitenkin tällä kertaa riittää. Kaikki kolme olivat herättäneet kiinnostukseni jo aiemmin, mutta en ollut ennen tätä päivää päätynyt kantamaan niitä kirjastosta kotiin. Why We Broke Upia aloittelinkin jo hieman kirjastossa.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haaste

Ensi vuoden Turun kirjamessujen teemamaana on rakas naapurimaamme Ruotsi. Olen kuitenkin melko varma siitä, että moni suomalainen lukija lukee ruotsalaista kirjallisuutta muutenkin, joten en halunnut pistää pystyyn vain ruotsalaiseen kirjallisuuteen keskittyvää haastetta vaan laajensin haasteen koskemaan Pohjoismaita. Tosin Suomea en ota mukaan siksi, että kotimaista kirjallisuutta koskevia haasteita on ollut jo aiemmin useampi. Tässä haasteessa pysytellään Suomen rajojen ulkopuolella.

Haasteen säännöt

Lukuaikaa on tasan vuosi. Haaste alkaa tiistaina 2.12.2014 ja päättyy vuoden päästä keskiviikkona 2.12.2015. Haasteaika on siis 2.12.2014-2.12.2015. Haasteeseen saa laskea mukaan tänä aikana luetut ja blogatut kirjat. Jos haluat osallistua haastearvontaan, ilmoita 2.12.2015 klo 23.59 mennessä lukemanne kirjat sekä linkit joko yksittäisten kirjojen blogipostauksiin tai haastekoontiin. Haasteeseen sopivat islantilaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten kirjailijoiden kirjoittamat teokset. Kirjailijan kotimaan voi kukin osallistuja määritellä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Minimisuoritus haasteeseen on kaksi kirjaa, jotka eivät saa olla samasta maasta. 
Jos luet kustakin maasta yhden kirjan, olet Pohjoismaissa reissaaja.
Jos luet kustakin maasta kaksi kirjaa (eli yhteensä kahdeksan kirjaa), olet Pohjoismaiden tuntija.
Jos luet jostakin maasta vähintään neljä kirjaa (muista kuitenkin minimisuoritus!), olet kyseisen maan kirjallisuuden taituri.

Kirjavinkkilistat eivät todellakaan ole kattavia, mutta olen liittänyt kunkin maan kohdalle myös joitakin linkkejä, joista on mahdollista etsiä lisäinspiraatiota lukuvalintoihin.

Islantilaista kirjallisuutta

Tietoni islantilaisesta kirjallisuudesta ovat hyvin minimaaliset, joten tyydyn linkittämään tämän kirjaluettelon. Listalta vaikutti löytyvän aika lailla kirjat, joita löysin muistakin lähteistä. Islantilaista kirjallisuutta googlatessani minulle myös selvisi, että Islannilla oli vuonna 2011 kunnia olla Frankfurtin kirjamessujen kunniavieraana. Linkittämässäni artikkelissa kerrotaan myös, että asukaslukuun suhteutettuna Islannissa eniten kirjailijoita maailmassa. Varsin kiintoisaa! Islantilaiseen kirjallisuuteen tutustumista odotan erityisen innoissani, sillä se on aina tuntunut minusta kiehtovan mystiseltä.
Lisään vinkiksi: Arní Thorarínsson: Ylitse muiden (rikoskirjallisuutta)

Norjalaista kirjallisuutta

Norjalaisten kirjailijoiden joukossa minulla on sentään jopa ehdoton oma suosikki. Jostein Gaarder vei sydämeni jo ala-asteella. Reetan emännöimä Les! Lue! -blogi on erinomainen norjalaisen kirjallisuuden vinkkien lähde. Myös Sonjan lukuhetkissä on keskusteltu norjalaisesta kirjallisuudesta ja jaettu vinkkejä.

Fossum, Karin: esim. Konrad Sejer -sarja (rikoskirjallisuutta) ja Hullujenhuone
Gaarder, Jostein: esim. Sofian maailma, Joulumysteerio ja Pasianssimysteerio (suurimmaksi osaksi lanu-kirjallisuutta)
Hamsun, Knut: esim. Nälkä ja Mysteerioita
Harstad, Johan: Darlah - 172 tuntia kuussa (nuortenkirja), Ambulanssi ja Buzz Aldrin - taviksena olemisen taito 
Heivoll, Gaute: Etten palaisi tuhkaksi
Holt, Anne: Hanne Wilhelmsen -sarja ja Inger Johanne Vik -sarja (rikoskirjallisuutta)
Hovden, Magne: Viisuviikingit ja Saamelandia (humoristisia)
Ibsen, Henrik: esim. Nukkekoti (näytelmä) 
Loe, Erlend: esim. L, Supernaiivi ja Doppler
Nesbø, Jo: Harry Hole -sarja (rikoskirjallisuutta) ja Tohtori Proktori -kirjat (lastenkirjallisuutta)
Pettersson, Per: Hevosvarkaat, Kirottu ajan katoava virta ja En suostu
Sandemose, Aksel: esim. Pakolainen ylittää jälkensä, Kadonnut on vain unta ja Jerikon muurit (tanskalais-norjalainen kirjailija, mutta hänen koko tuotantonsa on julkaistu hänen asuessaan Norjassa, joten siksi laitoin hänet norjalaisen kirjallisuuden listaan)
Ullman, Linn: esim. Armo ja Kun olen luonasi
Undset, Sigrid: esim. Kristiina Lauritsantytär ja Yksitoista vuotta
Vesaas, Tarjei: esim. Jäälinna
Wassmo,  Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos ja Seitsemäs kohtaaminen
Örstavik, Hanne: esim. Pappi

Ruotsalaista kirjallisuutta

En varmasti ole ainoa suomalainen, jolle tutuinta pohjoismaista kirjallisuutta kotimaisen lisäksi ovat ruotsalaiset dekkarit. Olen myös kasvanut monien muiden lasten tavoin Astrid Lindgrenin kirjojen parissa. Vinkkejä voi käydä poimimassa myös Koko lailla kirjallisesti - ja Sonjan lukuhetket -blogeista.

Axelsson, Majgull: esim. Huhtikuun noita
Ekman, Kerstin: esim. 30 metriä murhaa ja Kolme pientä mestaria (salapoliisiromaaneja), Sudentalja-sarja ja Huijareiden paraati
Fredriksson, Marianne: esim. Anna, Hanna ja Johanna, Vedenpaisumus ja Rakas lapsi 
Gardell, Jonas: esim. Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogia
Gripe, Maria: esim. Varjo-sarja (lanukirjallisuutta)
Guillou, Jan: esim. Pahuus
Inger, Nan: esim. Piglet-kirjat (hevoskirjoja)
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (humoristinen)
Lagerlöf, Selma: esim. Nils Holgerssonin ihmeellinen matka, Peukaloisen retket villihanhien seurassa, Peikkoja ja ihmisiä (lastenkirjallisuutta) ja Gösta Berlingin taru
Larsson, Stieg: Millenium-trilogia (rikoskirjallisuutta) 
Lee, Mara: Ladies
Lindgren, Astrid: muun muassa Peppi Pitkätossut; Mio, poikani Mio; Ronja, ryövärintytär ja  Veljeni Leijonamieli (lastenkirjallisuus)
Lindqvist, John Ajvide: muun muassa Ystävät hämärän jälkeen, Kuinka kuolleita käsitellään, Ihmissatama ja Kultatukka, tähtönen
Mankell, Henning: esim. Kurt Wallander -dekkarit
Marklund, Liza: esim. Annika Bengtzon -dekkarit
Ohlsson, Kristina: Nukketalo, Tuhatkaunot, Varjelijat ja Paratiisiuhrit (rikoskirjallisuutta)
Olsson, Linda: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja ja Sonaatti Miriamille
Theorin, Johan: Hämärän hetki, Yömyrsky, Verikallio ja Sankta Psykon kasvatit

Tanskalaista kirjallisuutta

Perehtymiseni tanskalaiseenkin kirjallisuuteen on jäänyt lähinnä Andersenin tunnettujen satujen tasolle (esim. Pieni merenneito, Lumikuningatar ja Keisarin uudet vaatteet). Lumikuningatar on muuten yksi eniten mieleeni jääneitä satuja lapsuudestani, vaikka varsinaista satua en ole ikinä tainnut kuulla vaan olen nähnyt siihen perustuvan elokuvan. Vaikka oma tanskalaisen kirjallisuuden tuntemukseni aika olematon onkin, yksi viime vuoden positiivisimmista yllättäjistä Hanne-Vibeke Holstin Mitä he toisilleen tekivät on tanskalainen. Sonjan lukuhetkissä on keskusteltu myös tanskalaisesta kirjallisuudesta.

Aabye, Karen: esim. Aurinko kiertää rataansa ja Käy Aurinkoa kohden
Adler-Olsen, Jussi: esim. Vanki, Metsästäjät ja Pullopostia (rikoskirjallisuutta)
Altschuler, Sally: Zone 5 -sarja (lanu)
Andersen, Hans Kristian: esim. Keisarin uudet vaatteet, Ruma ankanpoikanen ja Lumikuningatar (satuja)
Blixen, Karen: esim. Talvisia tarinoita ja Seitsemän salaperäistä tarinaa (novellikokoelmia)
Brøgger, Suzanne: Kyllä ja Vapauta meidät rakkaudesta
Dons, Aage: Hyveen palkka ja Jäähyväislahja
Høeg, Peter: esim. Lumen taju ja Hiljainen tyttö
Holst, Hanne-Vibeke: muun muassa Mitä he toisilleen tekivät, Theresen valinnat ja Onnellinen nainen
Ib, Michael: esim. Vaniljatyttö
Kaaberbøl, Lene: esim. W.I.T.C.H. -kirjat ja Näkijän kirja -sarja (fantasia) (myös yhdessä Agneta Friisin kanssa kirjoitetut rikosromaanit Poika matkalaukussa ja Hiljainen, huomaamaton murha)
Kirkegaard, Ole Lund: Kumi-Tarzan (lastenkirjallisuus)
Marx, Vibeke: Onnea matkaan, Robinson (lastenkirjallisuus)
Nansen, Peter: esim. Hääilta ja Onnellinen avioliitto
Nielsen, Niels E.: Vartija (sci-fi)