Blogistanian kesälukumaratoniin valmistautumista

Blogistanian kesälukumaratoniin voi käydä ilmoittautumassa täällä.

Lukumaratoonasin viime kesänä kaksi kertaa. Ensimmäisen maratonin pidin melkein tarkalleen vuosi ennen ensiviikkoista maratonia (18.6.2013). Toinen maratonini oli heinäkuun 24. päivä. Ajattelin jo, että maratonit taisivat riittää, mutta kesän lähestyessä aloin jälleen innostua. Varsinkin ensimmäisessä lukumaratonissani oli ongelmana se, että luin liikaa. Vaikka pystyisin lukemaan lähes 2000 sivua vuorokaudessa, se ei tarkoita, että minun kannattaisi lukea niin paljon. Siirryin liian nopeasti tarinasta toiseen ja pääni oli melko pyörällä maratonin loputtua. Toinen maratonini sujui paremmin, mihin vaikutti varmasti osittain se, että osallistuin silloin yhteismaratoniin. Pidin enemmän taukoja, sillä halusin käydä välillä kannustamassa muita osallistujia.

Tällä kertaa yritän ottaa mahdollisimman rennosti. En laske sivuja ennen maratonin päättymistä, toivon sään sallivan ulkona lukemisen (Aurajoen rannalla lukeminen voisi olla aika ihana kokemus) ja olen ottanut mukaan erilaisia kirjoja. En lainannut kirjastosta juuri maratonia varten muuta kuin albumillisen Muumit-sarjakuvia. Muumikirjoihin tutustumisen myötä olen alkanut haikailla myös sarjakuvien perään, joten aion lukea pitkästä aikaa niitä. Olen kasannut pinoon kevennykseksi myös novelleja (Bram Stokerin Draculan vieras ja muita kauhukertomuksia) ja lyhyitä satuja (Grimmin veljesten Grimm's Fairy Tales).

Omien kirjojen kesään sopisi, että maratoonaisin vain oman hyllyn kirjoilla, mutta koska joitakin kirjoja en ole raaskinut kantaa lukemattomana kirjastoon, maratonpinossa on sekä kirjaston että oman hyllyn kirjoja. Tarkoituksenani ei ole tietenkään lukea edes puolta maratonpinoihin päätyneistä kirjoista, mutta viime kesästä opin, että tarvitsen valinnanvaraa. Vasemmanpuoleinen pino on ensisijainen, joten siinä olevia kirjoja luen todennäköisimmin.

Stokerin novellien lisäksi ensisijaisessa pinossa on jo mainitsemiani muumisarjakuvia, lastenkirjaklassikko J. M. Barrien Peter Pan, Lotta-Liisa Joelssonin Vivika-kauhukirja, Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -dystopiaklassikko, Hilja Valtosen Hätävara, James Bowenin Katukatti Bob - Kissa joka muutti elämäni ja Vive la France! -haasteeseen sopiva Mathias Malzieun Sydämen mekaniikka. Viimeisestä olen kuullut lähinnä negatiivisia kommentteja, mutta olen niin viehättynyt kirjan ideaan, että haluan nähdä, millainen Malzieun romaani on.

Toisessa pinossa on kirjoja, jotka saattavat päätyä maratonkirjoiksi, jos ensisijaisen pinon kirjat eivät kiinnostakaan maratonin aikana. Nicolas Barreaun Pieni elokuvateatteri Pariisissa ja Pia Heikkilän Koodinimi Kajaali (unohtui kuvasta) ovat sopivia romantiikan nälkään. James Herriotin hurmaavia eläinkirjoja rakastin lapsena ja Minnan keväinen bloggaus muistutti minua kirjojen olemassaolosta. If Only They Could Talk onkin odottanut jo hetken lukemista. Helen Wellsin Ursula yksityishoitaja on minulle lapsuudesta tuttua Ursula-sairaanhoitajasta kertovaa sarjaa, ja ainakin viime vuonna luettu yksi Ursula-kirja oli mieleinen edelleen. Muistelen pitäneeni lapsuudessani myös Leena Walleniuksen Rosalien laulusta. Anni Nupposen Putoavan tähden prinsessa on vaihtoehto, jos haluankin lukea fantasiaa. Magne Hovdenin Saamelandian idea kiehtoo ja uskon kirjan myös naurattavan. Carolly Ericksonin Minä, Marie Antoinette, John Boynen The Boy in the Striped Pyjamas ja Daniela Krienin Vielä joskus kerromme kaiken tarjoaisivat jokainen sukelluksen menneisyyteen. Yhden tietokirjankin olen ottanut vaihtoehdoksi, ja Johanna Korhosen ja Jeanette Östmanin toimittama Kaikella rakkaudella - Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta kiinnostaa kovasti.

Oletteko te muut maratoniin osallistujat tehneet jo suunnitelmia? Ainakin muutama on maininnut pitävänsä tiiliskivimaratonin, joka varmasti on mukava kokemus, jos tiiliskivi on hyvä. Minuakin houkuttaisi, mutta ainakin tällä kertaa pitäydyn tässä hieman perinteisemmässä lukumaratontavassa.