Alkuperäinen ilmestymisvuosi: 2003 Sivumäärä: 154 Suomenkielinen käännös: Kosto: rakkaustarina
Vaikka ensimmäinen tutustumiseni Joyce Carol Oatesin kirjoihin oli vähemmän lämmin, halusin antaa kirjailijalle vielä ainakin yhden mahdollisuuden, koska hänen kirjojaan on niin paljon ylistetty. Onneksi annoin. Ehkä tällaista aihetta käsittelevästä kirjasta ei ole oikein sanoa näin, mutta silti sanon, että en rakastunut, mutta ihastuin.
Tämä oli kerrontatyyliltään erilainen kuin Zombie. Olihan tässäkin sellainen hieman erikoinen ratkaisu, että kirjaa kerrottiin puhuttelemalla Teenan tytärtä, Bethietä, mutta se ei niin paljon häirinnyt kuin Zombien kerrontatapa. Enemmän pidin sitä ihan hyvänä keinona tehdä tästä kirjasta erilainen.
Kolmekymppinen Teena Maguire joukkoraiskataan, kun hän on kulkemassa tyttärensä kanssa oikoreittiä kotiin itsenäisyyspäivän juhlinnan jälkeen. Kymmenkunta miestä pahoinpitelee Teenan kuoleman partaalle. Teenan ja Bethien elämä muuttuu täysin tämän jälkeen. Heidän elämänsä jakaantuu osaan, joka oli raiskausta ennen ja osaan, joka on raiskauksen jälkeen. Teena eroaa miesystävästään, sillä hän ajattelee rakastettunsa huomion olevan sääliä, jota hän ei kaipaa. Bethie ei saa enää huomiota äidiltään, joka makaa sängyn pohjalla masentuneena. Vaikka Teena on kokenut kauheita, Teenaa syyllistetään tapahtuneesta. Miksi Teena pukeutui kuin teinityttö? Miksi hän flirttaili miehille? Myös Bethien lokerikkoon koulussa ilmestyy inhottavia kirjoituksia.
After she's recognized their faces, might even have smiled at them, it's Fourth of July, fireworks at the Falls, firecrackers, car horns and whistles, the high school baseball game, festive atmosphere. Yes she might've smiled at them, and so she was asking for it. Might've been an edgy, nervous smile the way you'd smile at a snarling dog, still she smiled, that lipstick smile of Teena Maguire's, and that hair of hers. She had it coming, she was asking for it.
Kirja saa ainakin jokaisen naisen sisäisen feministin nousemaan pinnalle. Teenan ja Bethien saama kohtelu raivostuttaa, koska lukijalle on selvää, miten epäoikeudenmukaista se on. Vaikka näin on sanottu monen monta kertaa aiemmin, silti kirjoitan sen vielä tähän: nainen ei ole ikinä syyllinen raiskatuksi joutumiseen. On aivan samantekevää, millaiset vaatteet hänellä on tai onko niitä lainkaan. Tämä siis herättää vahvoja tunteita, mutta luultavasti tällöin täyttyy kirjailijan tarkoitus.
Kuvailisin kirjaa kipeän raastavaksi ja vahvaksi kirjaksi. Aiheensa puolesta Rape - A Love Storya eivät varmaankaan kaikki halua lukea. Näin lyhyeksi kirjaksi tämä herätti paljon ajatuksia. Ehkä kirjan lyhyys sai lukemaan sen hieman liiankin nopeasti. Muuten sisältöä voisi sulatella hitaammin, eikä se olisi niin rankka kokonaisuus. Rankka kirja tämä väistämättä on, sille ei voi mitään, mutta loppu mielestäni oli jotenkin lohdullinen.
Seuraavaksi kirjaksi Oatesilta aion uskaltautua lukea yhden niistä paksuista teoksista eli My Sister, My Love -kirjan. Saa nähdä, milloin sen saan kirjastosta käsiini.
Luin kaksi raskasta kirjaa peräkkäin. Ei ehkä paras valinta siihen nähden, miten apea ja väsynyt oloni on viime aikoina ollut luultavasti vuodenajan vuoksi. Seuraavat kirjat voisinkin valita sen perusteella, että ne tuottaisivat parempaa mieltä.
Tästä kirjasta on lukuisia arvosteluja eri blogeissa. Näistä mainitsen esimerkiksi Lauran, Aletheian , Katrin ja Joken arvostelut.
Tämä on yhdeksäs luettu kirja TBR-listaltani.
****+
Minuun tämä(kään) ei oikein kolahtanut. Ei siis huono kirja missään tapauksessa, mutta varmaan odotin taas enemmän. En päässyt sisään oikein keneenkään.
VastaaPoistaZombien lukeminen tätä ennen laski odotuksiani, sillä olin niin pettynyt siihen. En tiedä, olisinko pitänyt tästä näin paljon, jos olisin lukenut ensimmäisenä kirjana Oatesilta. Oatesilla on kuitenkin niin mielenkiintoisia ideoita kirjoihinsa, että se jo saa lukemaan seuraavan. Ei tästä suosikkini tullut, mutta kosketti sen verran syvältä, että odotan seuraavan Oatesin kirjan lukemista.
PoistaTämä oli vahva ja rankka kirja mutta muistan sen verran, että aivan iholle se ei tullut. Taidan muutenkin olla vastarannan kiiski, koska en ole oikein kirjailijalle lämmennyt :)
VastaaPoistaTavallaan oli ehkä onni, että luin Oatesilta ensin huonomman kirjan, sillä sitten tämä ylitti kaikki odotukseni. En minä ainakaan vielä ole rakastunut toisin kuin moni tuntuu olevan Oatesiin, mutta odotan kyllä innolla My Sister, My Love -kirjan lukemista, sillä sen aihe kuulostaa todella mielenkiintoiselta.
Poista