Hugh Howey: Wool

kansikuva: Getty Images

Hugh Howey: Wool 2012 Arrow Books 537 s. (ilmestynyt suomeksi nimellä Siilo)
lainattu kirjastosta

 'I've already published a white paper on how to retrieve deleted and overwritten files. The rest of the IT department is spreading it around to help people who've unwittingly flushed something they needed.'
'I still think you should stop,' he said. 'This isn't the best idea. I can't see any good coming of it -'
'No good coming from the truth? Knowing the truth is always good. And better that it's us discovering it than someone else, right?'
Holston looked at his files. It'd been five years since the last person was sent to cleaning. The view of the outside was getting worse every day, and he could feel the pressure, as sheriff, to find someone. It was growing, like steam building up in the silo, ready to launch something out. People got nervous when they thought the time was near. It was like one of those self-fulfilling prophecies where the nerves finally made someone twitch, then lash out or say something regretful, and then they'd find themselves in a cell, watching their last blurry sunset.
Holston sorted through the files all around him, wishing there was something in them. He would put a man to his death tomorrow if it meant releasing that steam. His wife was poking some great, overly full balloon with a needle, and Holston wanted to get that air out of it before she poked too far.

Siilossa asustaa ihmisyhteisö, joka ei ole ikinä hengittänyt ulkoilmaa. On vakava rikos edes sanoa haluavansa siilosta pois. Siilon ulkopuolella odottavat vain myrkyllinen ilma ja varma kuolema, mutta silti aina joku päätyy lausumaan kammotut sanat: Haluan ulos. Juliette asuu turvassa ilman mahdollisuutta nähdä ulos, kunnes hänet nimitetään uudeksi sheriffiksi. Uuden virkanimikkeen ja asuinpaikan myötä Julietelle alkaa paljastua, ettei kotisiilossa olekaan kaikki pakosti siten, miten hänet on opetettu uskomaan.

Wool sijoittui Blogistanian Globalia -äänestyksessä neljänneksi ja on tällä hetkellä ehdolla Tähtivaeltaja-palkinnon saajaksi. Suosituksia on korviini kuulunut niin äidiltäni (! ei hän edes yleensä lue dystopiakirjallisuutta) ja Niinalta synttärikirja-arvontani yhteydessä. Ennen Niinan suositusta olin jo kantanut Woolin kotiin kirjastosta, mutta suositus määräsi hetken, jolloin otin kirjan hyllystä hyppysiini ja aloin lukea sitä. Odotukseni olivat aika korkealla, mutta onneksi Wool osoittautui kirjaksi, jonka saaman suosion pystyn hyvin ymmärtämään.

Kirjan idea on kiehtova. Se ei tunnu lainkaan kuluneelta, vaikka hallinnon suunnalta tulevat säännökset ja ohjailu ovat dystopiakirjallisuuden perusmateriaalia. Kirja vaikutti itsenäiseltä teokselta mutta sai silti janoamaan lisää samaan todellisuuteen sijoittuvia tarinoita. Onneksi voin lukea vielä Shiftin ja Dustin. Olen hyvä pettymään jatko-osiin, mutta tämän sarjan kohdalla minusta tuntuu, että en pety. Minulla on jopa pieni etiäinen, että saatan pitää Shiftistä enemmän kuin Woolista.

Wool on hidastempoisempi kuin välillä ihan hengästyttävällä nopeudella etenevät nuorten dystopiat. Kaipasinkin hitautta, ja ajoittaisesta hitaudesta huolimatta kirjassa tapahtuu aivan riittävästi. Ilmapiiri on sopivan painostava ja jännitin todella kirjan käänteitä ja henkilöiden kohtaloita. Ihastuin jo aluksi kielen monisävyisyyteen. Pidän nuorille aikuisille suunnatusta dystopiasta, mutta niiden kieli tuntuu usein melko yksinkertaiselta. Kieli jää monesti juonen peittoon. Woolissa taas sekä juoni että kieli olivat mieleeni.

Lopussa Howey veti joitakin mutkia suoriksi enkä ollut aivan tyytyväinen loppuratkaisuun. Se tuntui liian helpolta ja huonosti pohjustetulta. Jossakin vaiheessa veikkailin jo, että kirjasta muodostuisi yksi suosikeistani, mutta viimeinen säväys jäi puuttumaan. Wool oli kuitenkin loistava kirja. Jos olisin lukenut sen ennen Globalia-äänestystä, se olisi todennäköisesti löytynyt ehdokaslistaltanikin. En malttaisi odottaa, että ehdin lukea Shiftin, joka vaikuttaa ennakkoon ehkä vielä mielenkiintoisemmalta kuin Wool ja joka ilmestyy syksyllä myös suomennoksena.

♥♥♥♥¾

Tästä kirjasta on kirjoitettu arvattavastikin monessa blogissa: Ihminen välissä, Nipvet, Kirjus, Elämää ja aspartaamia, Pihin naisen elämää, Kissa kirjahyllyssä, Savannilla, Solaris, Booking it some more, Morren maailma, Kirjaneidon tornihuone, Notko, se lukeva peikko, Kirjakaapin kummitus, Kirjailijan kellarissa, Kirjavinkit, Järjellä ja tunteella, Kujerruksia, Yöpöydän kirjat, Iltaluvut ja Ja kaikkea muuta.