Alkuperäinen ilmestymisvuosi: 1996 Sivumäärä: 310 Suomenkielinen käännös: Bridget Jones - elämäni sinkkuna
Bridget Jonesista kertovia päiväkirjamuodossa kirjoitettuja kirjoja voisi varmaan jo pitää chick lit -kirjallisuuden klassikkoina. Minä en jostakin syystä ollut lukenut Fieldingin kirjoja ennen kuin nyt 17 vuotta ensimmäisen osan ilmestymisen jälkeen. Molemmat Renée Zellwegerin tähdittämät elokuvat olen kyllä nähnyt, ja niitä olen pitänyt viihdyttävänä ajankuluna.
Bridget Jones on kolmikymppinen sinkku, joka haaveilee hieman liian houkuttavasta pomostaan. Kiinnostus ei ole vain yksipuolista, sillä Daniel alkaa lähetellä Bridgetille melko sopimattomia viestejä. Tämän lisäksi Bridget on ikuisella laihdutuskuurilla ja kärsii ainaisista kysymyksistä, miten hän on kolmikymppinen eikä vielä naimisissa.
Bridget Jonesin miessotkuista ja ainaisista laihdutusyrityksistä lukeminen oli juuri sopivaa, kun haluan toipua kärsimästäni dystopia-ähkystä. En nyt tiedä sitten, onko Bridget Jonesin elämä realistisimmista päästä. Todennäköisesti kolmikymppiset sinkkunaiset pystyvät ainakin osittain samaistumaan Jonesiin, mutta minua välillä ärsyttää chick lit -romaaneissa, miten päähenkilö melkein poikkeuksetta päätyy yhteen todella rikkaan ja komean miehen kanssa. Tietysti chick litin yksi idea on käsittääkseni tarjota fantasioita naislukijoille, ja eihän joku hyvin tavallinen mies olisi sopiva tähän tarkoitukseen. Bridget Jones on kuitenkin mielestäni todenmakuisempi kuvaus sinkkunaisen elämästä kuin jotkin aiemmin lukemani chick lit -romaanit. Voisin sanoa, että Fieldingin kirja tarjoaa sopivassa suhteessa fantasiaa ja realismia. Fantasialla tarkoitan siis tässä sellaisia "ei ehkä tapahtuisi ihan näin oikeassa elämässä" -seikkoja.
Tiesin tietenkin kirjan tapahtumista jo ennen lukemista melko paljon, sillä osa kirjan tapahtumista on siirretty melkein suoraan valkokankaalle. Lukukokemukseni oli silti ihan viihdyttävä, ja myönnän nauraneeni pari kertaa ääneen. Se ei ole kovin yleistä.
Mielestäni päiväkirjamuoto on todella hyvä valinta chick lit -kirjalle. Fielding on onnistunut saamaan Jonesin päiväkirjamerkinnöistä melko uskottavia ja kiinnostavia. Minua jäi vain häiritsemään sellainen pieni seikka kuin, että merkinnöissä käytetään very-sanan tilalla jatkuvasti pelkkää kirjainta v.. En tiedä miksi, koska muita lyhenteitä varsinaisissa merkinnöissä ei kuitenkaan käytetty. Fieldingin taitavuudesta kertoo, että valitan näin pienestä asiasta.
Mielestäni oli hauska yksityiskohta, että kirjassa mainitaan ohimennen Hugh Grantin pettämiskohu. Hugh Granthan näyttelee Bridget Jones -elokuvissa Bridgetin pomoa ja romanttisen kiinnostuksen kohdetta Daniel Cleaveria.
Aion lukea myös Bridget Jonesin toilailuista kertovan toisen kirjan. Fieldingiltä pitäisi ilmestyä syksyllä aivan uusi kirja Bridget Jonesista. Olen siis ilmeisesti alkanut lukea Jonesin päiväkirjamerkintöjä vallan mainioon aikaan.
Osallistun tällä kirjalla Lukemattomat kirjailijat -haasteeseen.
Jonesin päiväkirjaa ovat tutkailleet myös Jami ja Jenni S.
***+
Olen lukenut tämän ensimmäisen Bridgetin joskus aikoja sitten. En tosin muista luinko kokonaan, koska minua se lähinnä kyllästytti.
VastaaPoistaKirjasta tehtyjä elokuviakaan en ole nähnyt enkä varmastikaan aio edes katsoa.
En kuitenkaan ole mitenkään chick lit -kielteinen, vaikken paljon kyseisetä genreä luekaan. Esimerkiksi Jennifer Waynerin Hyvä sängyssä (kammottava nimi kirjalle!) oli minusta laadukasta chick littiä. :)
Minun mielenkiintoni tämä kirja sentään sai pidettyä loppuun asti. En nyt mitenkään kiihkeästi odota toisen osan lukemista, mutta kyllä melko varmasti sen joskus chick lit -nälän yllättäessä luen.
PoistaPitääkin laittaa tuon mainitsemasi kirjan nimi muistiin. Aina välillä on nimittäin viihdyttävää lukea chick lit -kirjoja.
Minä luin tämän myös hiljattain englanniksi, juurikin korkatakseni chick lit -genren :D Bridget Jones oli minusta ihan perusviihdyttävä, mutta tuskin jaksan jatko-osiin tutustua.
VastaaPoistaMinä todennäköisesti luen jatko-osat sitten joskus, kun haluan lukea chick lit -kirjallisuutta. Joskus minulle tulee nimittäin halu lukea jotakin keveää ja ehkä hieman aivot narikkaan -osastoon kuuluvaa kirjallisuutta, ja chick litit ovat yleensä hyvä valinta tällaisessa tilanteessa.
Poista