Turun kirjamessujen toinen päivä (kirjabloggaajia, kummituksia ja eläinfilosofiaa)

Toinen messupäivä alkoi Erjan ystävällisesti järjestämässä kirjabloggaajien aamuisessa tapaamisessa kirjastolla. Nautimme ensin aamupalaa kirjastolla ja meille kerrottiin Lukulampun valossa -projektista. Syötyämme suuntasimme paikkaan, johon yleensä ei noin vain pääse. Tutustuimme nimittäin Aurian kellariin, jossa saimme ihailla vanhoja kirjoja. Aurian kellarin tuoksua kun saisi purkkiin, niin kotonakin leijuisi vanhojen kirjojen huumaava tuoksu.

luultavasti minä kummituskierroksella

Aamupäivällä oli vielä vuorossa kummituskierros. Turun pääkirjastossa kerrotaan olevan kummitus. Kirjaston kummitusta arvellaan entiseksi kirjastonhoitajaksi, joka ei ole malttanut jättää kirjastoa kuolemansa jälkeenkään. Emme nähneet tai tunteneet kummituksen läsnäoloa, mutta en haluaisi viettää kirjaston sokkeloisessa varastossa aikaa yksin iltaisin. Ehkä sittenkin on hyvä, että minusta ei tullut kirjastontätiä, vaikka siitä lapsena haaveilinkin. En kuvannut kummituskierroksen aikana lainkaan, mutta sain luvan käyttää Annan ottamaa kummituskuvaa, jossa olen hyvin todennäköisesti itse. Kiitos!

Messuille pääsin hieman ennen yhtä. Ehdin juuri sopivasti kuuntelemaan keskustelua eläinten arvosta, jossa aiheesta puhuivat Elisa Aaltola, Anni Sinnemäki ja Salla Tuomivaara. Elisa Aaltola esitteli toimittamaansa Johdatus eläinfilosofiaan -kirjaa, ja Anni Sinnemäki totesi, että hänen mielestään sellainen yhteiskunta, jossa pidetään hyvää huolta eläimistä on myös vanhuksistaan huolehtiva yhteiskunta. Keskustelun aikana Sauli Niinistö käveli yleisön ohitse, joten en bongaillut kirjamessujen aikana vain kirjailijoita.

Seuraavaksi kiertelin tutkimassa messuille tulleiden antikvariaattien antia ja tein muutaman mieltäni lämmittäneen kirjalöydön. Luin kesällä uudelleen Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiilin, ja nyt hyllyssäni komeilee toinenkin Valtosen kirja, Hätävara. Pidin lapsena L.M. Montgomeryn Runotyttö-sarjasta, mutta kirjahyllyyni Emilian tarinasta kertovia kirjoja ei ole aiemmin päätynyt. Messuilta löysin kaikki kolme Runotyttö-kirjaa yhtenä niteenä. Kirjashoppailun jälkeen kävin kuuntelemassa hetken Jaakko Yli-Juonikasta, jonka kirjoittamasta Neuromaanista olen todella kiinnostunut. Yli-Juonikas kertoi, että ensi vuonna häneltä ilmestyy teos, jota voisi kutsua Neuromaanin spin-offiksi, sillä tulevassa romaanissaan hän syventää erästä Neuromaanin tarinalinjaa.

Katja Jalkanen ja Hanna Pudas

Enempää en messuilla jaksanut lauantaina kierrellä vaan siirryin hyvissä ajoin yläkertaan odottamaan kirjabloggaria kiinnostavaa ohjelmaa. Kirjabloggaajat Hanna Pudas ja Katja Jalkanen esittelivät kesällä ilmestynyttä Rivien välissä -kirjablogikirjaa. He haastattelivat toisiaan ja esittivät totta vai valhetta -väittämiä. Kirjabloggaajat eivät lue samoja kirjoja, vaikka jokin odotettu uutuus voi hetken näkyä todella monessa blogissa. Kirjablogeissa näkyvät niin spekulatiivinen fiktio, lastenkirjat kuin muut kirjagenretkin. Asiat olivat minulle kovin tuttuja, sillä olenhan kirjabloggaaja ja lukenut myös Hannan ja Katjan kirjan, mutta silti kuuntelin heitä todella mielelläni puoli tuntia.

Minna Vuo-Cho, Hanna "Morre" Matilainen ja Mika Rönkkö

Kirjablogikirjan esittelyn jälkeen kirjabloggaajat ja kustantamon edustajat kohtasivat ja keskustelivat blogien ja kustantamoiden suhteesta. Pääsin messuille ilmaiseksi, koska osallistuin Suureen kirjabloggaajatapaamiseen, tosin yleisön joukossa. Paneelikeskusteluun osallistuivat Kirsi Hietanen, Minna Vuo-Cho, Hanna "Morre" Matilainen, Into-kustantamon Mika Rönkkö ja Like-kustantamon Nora Varjama. Taika Dahlbom esitti kysymyksiä. Kustantamojen edustajat olivat sitä mieltä, että bloggaajia koskevat samat säännöt kuin toimittajia. Esimerkiksi arvostelukappaleen pyytäminen tarkoittaa, että kirjasta myös kirjoitetaan. Poikkeuksetkin sallitaan, mutta pääsääntöisesti pyydetyistä arvostelukappaleista kustantamo odottaa myös bloggausta. Lopuksi vielä mietimme yhdessä, onko joitakin kirjoittamattomia bloggaajien sääntöjä. Päädyimme kahteen "sääntöön". Ensinnäkään kirjabloggauksissa ei pitäisi tehdä suuria juonipaljastuksia, ja toiseksi ne kirjat olisi luettava ennen bloggaamista. Kirjabloggaaminen on loppujen lopuksi hyvin vapaata ja kukin voi blogata omalla tyylillään. Yleisön joukossa oli eräs mahdollisesti tuleva bloggaaja. Hänelle tosin lausuttiin varoituksen sana siitä, että bloggaamiseen jää koukkuun. Paneelissa käsitellyistä aiheista voi lukea lisää Kirjasfääristä.

En ollut aiemmin kunnolla muita kirjabloggaajia nähnyt. Kirjabloggarikollegoiden kohtaaminen oli todella mukavaa. Toivottavasti näemme vielä uudelleen.