Kirjallinen ilta Vera Valan seurassa

Luin Facebookista, että Vera Vala (Kuolema sypressin varjossa ja Kosto ikuisessa kaupungissa) tulee Dante Alighieri -seuran vieraaksi Turkuun ja täytyihän minun päästä kuuntelemaan tätä Italiassa asuvaa dekkarikirjailijaa. Lähdin tosin kotoa niin kiireessä, että unohdin ottaa kameran matkaani. Ette valitettavasti näe tällä kertaa kuvia Vera Valan esiintymisestä tai esiintymispaikasta vaan kuvitan bloggauksen aiheeseen liittymättömillä asioilla kuten yhdellä suloisella kissalla ja vanhoilla kirjoilla. Tosin Valan vilkas elekieli olisi todennäköisesti aiheuttanut vaikeuksia kuvien onnistumiselle, joten nyt minun ei ainakaan tarvitse harmitella epäonnistuneita valokuvia. Vera Vala totesi heti alkuun, miten Koulun Historian luokka henkii dekkarimaista tunnelmaa ja ihan kohta nojatuolin takaa löytyy varmaan ruumis. Emme joutuneet  - tai päässeet - selvittämään murhamysteeriä, mutta saimme kuulla Vera Valan lapsuudesta, kirjailijan urasta, elämästä Italiassa ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Vera Vala kertoi viettäneensä muuten varsin tavallisen pohjanmaalaisen lapsuuden, mutta äidin työ kirjastossa teki Valan varhaisista vuosista poikkeuksellisen kirjallisia. Vala on kirjoittanut tarinoita jo pienestä pitäen ja hänen kouluaineensakin olivat vallan jännittäviä, sillä Valan mielikuvitus liisi niitä kirjoittaessa. Vala on kuitenkin tiennyt pienestä pitäen, että kirjailijuudella ei elätä itseään vaan on hankittava myös jokin porvarillinen ammatti. Siksi hänellä onkin kolme tutkintoa kesken. Kesken tutkinnot ovat jääneet, koska hän ei ole tuntenut niihin samanlaista intohimoa kuin kirjoittamiseen.

Vala kertoili, miten dekkaristin aivot pyörivät tiettyä rataa myös vapaa-ajalla. Dekkareita lukiessaan hän onnistuu aina arvaamaan murhaajan, koska huomaa hyvin vinkit murhaajan henkilöllisyydestä. Jo Nesbø on ainoa, joka onnistuu vieläkin yllättämisessä, ja Vala myönsi todellisen yllättymisen olevan mukava kokemus. P.D. James ja Sue Grafton ovat muita Valan dekkarisuosikkeja.

Vala ihaili Kari Hotakaista jo ennen kuin melkein kukaan tiesi Hotakaisen olemassaolosta. Hän luki lukiolaisena Buster Keaton: Elämä ja teot -kirjan ja tapasi ihailemansa kirjailijan vihdoin tänä vuonna Helsingin kirjamessuilla. Jukka Parkkisen nuortenkirjat ovat Valan mieleen vielä aikuisiälläkin, sillä ne ovat samanlaista kirjallista ilotulitusta kuin Hotakaisen teokset.

Vera Vala lähetti ensimmäisen dekkarinsa kustantamolle 23-vuotiaana. Hän oli päättänyt luoda uuden kirjallisuuden lajin yhdistelemällä dekkaria ja chick litiä. Kirjailija oli pettynyt, kun hänelle ei tarjottukaan heti kustannussopimusta vaan hänen käsikirjoituksestaan annettiin sen sijaan parannusehdotuksia. Samoin kävi jälleen viisi vuotta myöhemmin. Nykyään Vera Vala tietää, että parannusehdotukset olivat jo selvä merkki kiinnostuksesta, mutta nuorelle kirjailijanalulle ne tuntuivat pettymykseltä, vaikka Vala otti niistä myös oppia. Kolmas käsikirjoitus oli lopulta se, joka päätyi julkaistavaksi ja niin alkoi Ariannan tarina.

Valalla ei ole tyypillistä työpäivää. Ensimmäisen Ariannan hän kirjoitti lähinnä aamuisin viiden ja seitsemän välillä ennen lapsensa heräämistä. Vala kertoo pitävänsä epäsäännöllisestä päivärytmistä ja siksi entinen lentoemännän ammatti sopi hänelle hyvin. Vaihtelua toivat muuttuvat työajat ja ympärillä vaihtuvat ihmiset.

Vera Vala ei pidä monien nykydekkareiden ahdistavuudesta eikä halua kirjoittaa samanlaisia itse. Hän ei halua tuntea pahaa oloa lukiessaan vaan toivoo dekkareiden tuovan paon todellisesta elämästä. Ikävistä tapahtumista kuulee riittävästi uutisistakin. Vala haluaa huijata lukijaansa ja vain yksi lukija on myöntänyt arviossaan arvanneensa murhaajan. Vaikka hän kertoikin yleisölle salaisuutena, että murhaajahan on aina hovimestari.

Valalle on helpompi kirjoittaa Italiasta suomeksi, koska nyt hänen italialaiset tuttavansa eivät voi arvailla, kenestä tosielämän ihmisestä Valaa on ottanut vaikutteita luomiinsa henkilöihin. Hän painotti kuitenkin, että huolimatta ympäristöstään saamistaan vaikutteista henkilöt ovat fiktiivisiä eikä oikeusjutuille ole perustetta. Suomeksi kirjoittaminen on mahdollistanut myös rivien väliin laitetun yhteiskuntakritiikin.

Valalta on kysytty, miksi ruoka on niin tärkeässä osassa sekä Donna Leonin että Valan omissa teoksissa. Vala totesi, että eihän Italiasta ole mahdollista kirjoittaa mainitsematta ruokaa. Italiassa asujan on rakennettava nautinnollinen suhde ruokaan ja opittava pitämään ruokaa muunakin kuin ravitsemuksen lähteenä.

Vala kertoi, että eräässä iltapäivälehdessä oli moitittu toista Arianna-dekkaria epäuskottavuudesta, sillä Ariannasta on moneksi ja hän harrastaa muun muassa karatea, laitesukellusta ja ruoanlaittoa. Vera Vala  naurahti, että hänen on itsensä oltava epäuskottava ihminen, koska Ariannan harrastukset ovat hänen omiaan. Hän ei mielellään kirjoita asioista, joista ei tiedä, ettei syyllistyisi kirjoissaan epäuskottavuuteen.

Vera Vala ei itse paljon muistuta hillittyä Ariannaa vaan on ennemminkin kuin räiskyvä Ariannan ystävä, Angelo. Arianna de Bellis tutkii -dekkareiden päähenkilössä on myös suomalaista verta. Valalta on kyselty, miksi Arianna on silti niin italialainen ja mikseivät suomalaiset sukujuuret näy paremmin Ariannan elämässä. Italialaistunut kirjailija totesi, että etäiset sukujuuret näkyvät todellisuudessakin vain vähäisesti ja italialaisuus on Ariannassa vahvempana, koska hän on asunut niin kauan Italiassa. Vaikka Ariannan mennyttä elämää ei ole vielä täysin kerrottu kirjojen sivuilla, Vala on hyvin selvillä punapäisen yksityisetsivän taustasta. Ariannasta kuulemme todennäköisesti vielä ainakin kolmen dekkarin verran, sillä Valan mielessä on alusta lähtien ollut juonet viiteen kirjaan. Neljännestä osasta Vala kaavailee trillerimäistä avausta Ariannan mystiseen menneisyyteen, josta kertovia vihjeitä kirjailija on ripotellut jo ensimmäisten osien aikana.

Vala vitsaili kirjoittavansa dekkarinsa taiteilijanimellä, koska Nobel-palkintoa ei saa dekkarikirjoittajana. Vera Vala lupasi, että ne kirjat, joilla hänestä tulee Nobel-palkittu, ilmestyvät sitten omalla nimellä. Ehkäpä palkintomenestystä petaa jo tekeillä oleva vakavampi proosateos, joka tuo kirjailijalle lomaa jännityskirjallisuudesta. Seuraavaksi Vera Valalta ilmestyy kuitenkin kolmas Arianna-dekkari, jota hän työstää parhaillaan.

Vera Vala on aivan yhtä valloittavan lämmin ja hauska tosielämässä kuin blogissaankin. Vera, toivottavasti tulet Turkuun uudelleen ennemmin kuin kymmenen vuoden päästä. Vera Vala ei osannut kertoa vielä, esiintyykö hän ensi vuoden kirjamessuilla. Helsingissähän on vuoden 2014 messujen teemamaana Italia.

Juttuni on kirjoitettu vain muistini pohjalta, mutta olen pyrkinyt mahdollisimman todenmukaiseen selontekoon. Pahoitteluni mahdollisista virheistä Vera Valan kertomissa asioissa.